Kevät on hurahtanut jo pitkälle ja pitkän tauon jälkeen tässä onkin uutta blogitekstiä :) Kevät on tosiaan kulunut erilaisten töiden parissa ja nyt oli loman aika <3
Matkan kohteeksi valikoitui Lontoo, jossa olen kerran aiemmin jo käynyt. Halusimme poikaystäväni kanssa rennon loman shoppailun ja nähtävyyksien merkeissä. Eikä lentomatkakaan ollut pitkä.
Olen aina pelännyt korkeita paikkoja ja tuntuu, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän pelkään niitä. Olen matkustellut vuosien aikana ympäri maailmaa, enkä ikinä ole kuitenkaan pelännyt lentämistä - ennen viime kesän Santorinin matkaa. Paluumatkalla Suomeen edessäni koneessa istui nainen, joka pelkäsi lentämistä - ja jotenkin onnistuin itsekin saamaan itseni pelokkaaksi. Siitä lähtien olen alkanut pelätä lentämistä ja tämän kevään matkan suunnittelua varjosti ikävä tunne lentopelosta.
Yritin valmistautua matkalle iloisin ja odottavaisin mielin. Olen pikkutytöstä lähtien unelmoinut häistä ja ihastellut upeita pukuja lehtien sivuilla. Niinpä ajattelin, että häälehden osto auttaisi minua uppoutumaan unelmiini ja unohtamaan lentämisen. Poikkesimme siis lentokentällä kioskille lehtiostoksille. Siitä tulikin hassumpi juttu kuin esimerkiksi matkalehden ostamisesta olisi tullut. Kassatäti kysyi maksaessani lehteä "onko kesähäät tulossa" Hämmästyneenä vastasin vain että "??...eii vielä..." ja vaihdoimme poikaystäväni kanssa hämmentyneitä hymyjä. Poikaystäväni oli seuraavana jonossa ostamassa omia juttujaan lennolle ja kassatäti jatkoi "sinä taidat olla oletettu sulhanen". Siinä vaiheessa minä poistuin nurkan taakse nauramaan. Ei olekaan niin helppoa ostaa häälehteä. Tosin tuskin niitä muuten ostetaan kuin tositarkoituksella :D
En ole ikinä ajatellut jättäväni tekemättä jotain vaikka pelkäisinkin. Se on ollut vahvuuteni, sillä olen saanut kokea todella upeita juttuja. Niitä kaikkia yhdistää pelko siitä miten pärjään. Mutta olen pärjännyt ja jopa nauttinut. Olen hypännyt tandem-laskuvarjohypyn Etelä-Afrikassa lentokoneesta 2km korkeudesta, matkustanut yksin Australiaan. Nähtävyyksiäkin yritän ihastella. Viime kevään Pariisin matkalla Eiffel tornissa näytin luultavasti enemmän humalaiselta, joka nojaili kaiteisiin jalat tutisten. En nauti korkealla olemisesta yhtään, mutta itseäni harmittaisi vielä enemmän jättää jotain tekemättä pelon takia. Jonain päivänä toivon ja uskon, että näen maailman kauneuden esimerkiksi seisoessani jollain vuorella, sen sijaan että keskittyisin korkean paikan pelkäämiseen.
Menolennon aikana paniikki meinasi iskeä moneen kertaan, mutta musiikin kuuntelu rentoutti ja taisinpa siinä suunnitella lempikappaleeseeni häätanssin tulevaisuuden varalle ;) Hääteema toimi siis minulla. Paluulento menikin sopivasti nukkuen koko lennon ajan. Aikainen aamuherätys taisi tehdä tepposet.
Matka meni kaiken kaikkiaan hienosti ja nyt voin entistä vahvempana luottaa, että seuraava matka sujuu yhtä hyvin.
 |
| Tower Bridge |
 |
| Big Ben |
 |
| Tower Bridge |
 |
| Joe & the Juice |
Vinkit lentopelosta kärsivälle:
- suuntaa ajatukset mukaviin asioihin
- yritä nukkua
- keskitä ajatuksesi kivaan tekemiseen, esimerkiksi musiikin kuunteluun, lue lehteä tai kirjaa, pelaa vierustoverin kanssa ristinollaa
- katso elokuvaa
- syö (itse otan lennolle aina omat eväät, niin varmasti saa sellaista syötävää josta pitää)
- kerro lentohenkilökunnalle pelostasi (he osaavat varmasti rauhoittaa lennolla)
Pelkojen takia ei kannata jättää elämää elämättä. Ruokaakin tulee maistaa sanonnan mukaan kahdeksan kertaa, kunnes siitä alkaa pitämään - sama luultavasti pätee pelkoihin, kun tarpeeksi menee niitä päin, väistyvät ne tieltä pois <3
Aurinkoista viikkoa!
-Petra
